Avasin pitkästä aikaa tämän oman blogini ja tutkin luonnoksiani. Siis kirjoituksia, jotka olen aloittanut, mutta joita en ole koskaan julkaissut. Niitä oli tosi paljon ja poistin ne kaikki. En saanut enää juonen tyngistä kiinni.

Edellinen kirjoitukseni on viime syyskuulta ja käsittelen siinä viime vuoden kesälomaani. Ulkomaille ei ollut koronan vuoksi asiaa, mutta onneksi Ahvenanmaalle pääsee aina. Sinne suuntaamme tänäkin kesänä.

Vuodessa on tapahtunut taas vaikka ja mitä ja vaikka kuinka paljon.

Ensinnäkin talossamme on taas oma koira. Tämä oli ”vahinko”, sillä turre tuli aluksi vain väliaikaiseen sijoitukseen viime vuoden loppupuolella vaan kuinkas sitten kävikään. Hän on sekarotuinen tyttö, vilkas, mutta kiltti tapaus, joka varasti varsinkin mun sydämen kertalaakista. Huomaan myös, että kun ikää on enemmän, koiran kasvatus on ihan toisenlaista kuin nuorempana. Ja asiat ottaa pikkasen rennommin kuin nuorempana. Ei ole niin vakavaa, vaikka kämppä on sekaisin ja lelujen raatoja lojuu siellä täällä. Ehtiihän sitä siivota vaikka koko loppuelämän.

Raiku on nyt ennen kaikkea kumppani, seuralainen ja arjen ilostuttaja. Kun lokakuussa piti taas jäädä kotiin töihin muutaman kuukauden työpaikallaolon jälkeen (korona), oli ihanaa, kun pääsi aamulla tekemään pitkiä lenkkejä ja lounaan päälle pienen, 10-15 minuutin lenkin. Ja illalla taas pitkä lenkki, joskus kaksikin. Teki niin hyvää pääkopalle ja tietty kropallekin. Mahtuu kesävaatteet eri tavalla päälle kuin parina aiempana kesänä, ei se kävely turhaa touhua ole…

Toiseksi aloitin opastuspalvelujen ammattitutkinto, paikallisoppaaksi Turkuun -koulutuksen meillä (Turun AKK) lokakuussa. Korona teki siitäkin haastavaa, kun oli rajoitukset päällä, mutta niin vain meni bussiopastusnäyttö läpi nyt kesäkuussa. Oman kävelytuotteen tekeminen on hyvällä mallilla, siihen ehdin paneutumaan nyt kesällä ja alkusyksystä paremmin. En ole alaa vaihtamassa, kyse on pikemminkin harrastuksesta ja ajatuksissa on jo vuosia ollut tehdä sitten eläkkeellä keikkaa enemmänkin… Niin kiinnostavaa, mutta myös haastavaa. Turku on hieno kaupunki ja Suomen vanhin sellainen ja tänä vuonna vietetään myös Turun tuomiokirkon 761-vuotisjuhlaa.

Vuoden vaihtuessa tulin valituksi Nummenmäen pientalot ry:n hallitukseen, jossa tehtäväni on erityisesti somehommat. Ihan kivaa puuhaa ollut ja ymmärrykseni yhdistyshommista on lisääntynyt. Tulin valituksi myös Omakotiliiton markkinointi- ja viestintätoimikuntaan ja siellä varapuheenjohtajaksi. Ei ole vapaa-ajan ongelmia, kalenteri on ollut keväällä todella täynnä ja siksi odotankin tulevaa kesälomaa kuin kuuta nousevaa – viime vuoden tapaan.

Till Åland igen!

Heinäkuun 21. päivä suuntaamme jälleen Ahvenanmaalle ja tietysti hauva-vauva tulee mukaamme. Lähdemme Kustavista kohti Åvaa, sitten Torsholmasta Kumlingeen, jonka läpi ajettuamme menemme Föglön saareen ainakin kuvien perusteella ihanaan mökkiin ke-la. Lauantaina 24.7. tulemme Degerbystä Svinöön, josta ajamme pääsaaren läpi Eckeröön ja seuraavaan majoituspaikkaan. Siellä viihdymme Unikeonpäivään asti. Paluu on vielä auki: haluaisin tulla samaa reittiä takaisin, ettei tarttis Raikua kuljettaa Siljalla tai Viikkarilla, mutta let’s see. Ei sekään nyt ihan mahdoton asia ole, mutta kivampi olis noilla saaristolautoilla tulla takaisinkin.

Edelleen kuitenkin taitaa olla vallalla se ajatus, että saariston läpi ei voi ajaa kertaheitolla, liittyy jollain oudolla tavalla taxfree-asiaan ja verottomuuteen. Laitoin kyselyn Ålandstrafikenille, ett olisko mahdollista kuitenkin kotiin päin tulla yhtä soittoa ilman, että tarttis yöpyä jossain saaressa välillä. Palvelevat vain arkisin, joten maanantaina ehkä kuulen kuis on…

Muita kesäsuunnitelmia ei juuri ole. Von Hertzen Brothers olis Logomon kesäterassilla heti paluun jälkeen torstaina ja sitten on tietty DBTL. Nyt, kun rokotustahti on kasvanut ja tartuntamäärät pysyneet maltillisina, on tapahtumien järjestäminen taas mahdollista. Ravintolatkin saavat taas olla auki 02:een, valomerkki tulee tuntia aiemmin. Saas nähdä, onko tämä viruksen laantuminen taas vain kesän aikainen ilmiö, kuten viime vuonna. Itsehän menin viime vuonna kesäloman jälkeen ihan toimistolle töihin, kunnes tilanne lokakuussa alkoi olla taas huolestuttava ja siirryttiin etäilemään. Aika näyttää miten käy. Itse olen jo ekan rokotteen saanut, kakkososa on tiedossa elokuun puolessa välissä.

Katse kalenteriin

Syksyllä on pakko ottaa tuon kalenterin suhteen tiukka linja, ettei tule samanlaisia täpötäysiä viikkoja kuin mitä nyt varsinkin loppukeväällä on ollut. Muuten tulee burn-out, se on varma. Muutamat vakiomenot on jo merkitty, joten niille viikoille ei sitten muuta. Täytyy yrittää olla tiukkana, onneksi kohta saa hetken hengähtää. Lomani alkaa juhannuksesta ja paluu töihin on 5.8. Tulee pehmeä lasku, kun aloittaa työt loman jälkeen torstaina. Suosittelen kokeilemaan.